Espoon Marttayhdistyksen vaiheita 1988-2014

Espoon Martat ry:n toimintaa 1988-2013                       

Ulla Behm 2014

 

HALLINTO

 

Espoon Marttojen hallituksessa on kaikki kaudet 1988-2013 ollut 8 jäsentä ja puheenjohtaja.

Alussa puheenjohtajana oli Kerttu Kujala vuoteen 1988 ja hänen jälkeensä Eeva Ranta vuoteen 1995. Varapuheenjohtaja oli Pirkko Nevalainen ja rahastonhoitajana Lea Mäkelä.

Sihteerit vaihtuivat aluksi useammin, Ulla Behm valittiin 90-luvun alussa.

Melko pian vaihtoivat puheenjohtaja ja sihteeri tehtäviä. Eli Ulla Behm oli puheenjohtaja ja Eeva Ranta sihteeri.

Lean Mäkelän jälkeen rahastonhoitajaksi valittiin Ritva Lindgren-Haakana (1993 - 2006) ja hänen jälkeensä Eija Saarikko (2006 alkaen).

Ulla Behm jatkoi puheenjohtajana vuoteen 2013 asti ja 2013 valittiin Eeva-Liisa Gentz.

Eeva Rannan jälkeen oli lyhyt aikaisia sihteereitä, kunnes Pirkko Hovi valittiin vuonna 1999.

Varapuheenjohtajia oli Pirkko Nevalaisen jälkeen useita, mm. Päivi Nurminen, Riina Kosonen, Raija Lehtonen ja hänen jälkeensä taas valittiin Ulla Behm vuonna 2013.

Hallituksen jäsenet ovat olleet tänä aikana pitkään hallitusvastuussa.

Hallitus valitsee toimintamarttoja. Nimikkeet vaihtelevat vuosittain tarpeen mukaan esim. emäntämartta, ympäristömartta, terveysmartta ja puutarhamartta.

Espoon Martat ovat kokoontuneet Kauklahden keskustassa. Aluksi Halmeen vintillä seurakunnan tiloissa, sitten muutettiin Nuokulle eli nuorisotalolle. Seuraava paikka oli leikkipuisto ja kun leikkipuisto muutti Kylätalo Palttinaan muutimme mekin. Tämä Palttinatalo on hyvä, sillä tämä on keskellä kylää, tänne liikkuminen on helppoa ja tilat ovat toimivat sekä uudet.

 

MARTTAILLAT

                

Marttaillat pidettiin aikaisemmin joka toinen viikko maanantaisin ja nykyisin tiistaisin. Kesäloma on pitkä ja talvella on kunnon joululoma, jolloin marttailtoja ei järjestetä ollenkaan.

Iltojen aiheet ovat vaihdelleet paljon. Niissä huomaa ajankohtaisuuden ja trendit. Marttaliitosta tulevat yleisaiheet, jotka ovat samat useamman vuoden. Esim. 'hidastamalla hyvinvointiin' oli aiheena vuosina 2010 - 2013. Olemme pyrkineet aina löytämään  muutamia teemaan sopivia aiheita omiin iltoihimme.

Ruokakurssit ovat olleet suosittuja. Meillä on ollut viime vuosina mahdollisuus käyttää Espoon yhteislyseon koulun opetuskeittiötä kaksi kertaa lukukaudessa. Emäntämartta kyselee toiveita mitä haluaisimme tehdä  ja  yhdessä päätetään illan aihe. Aiheita ovat olleet mm. venäläinen ruoka, kasvisruoka, kreikkalainen ilta, silakkailta, zakuskailta, kreppi-ilta, Itämeren ruokavalioilta, hapankaali-ilta, makkarailta, perinneruokailta, karjalanpiirakkailta ym.

Emäntämartta on laatinut hyvät ruokaohjeet ja on opastanut ruoan valmistuksessa.  Kerran oli ohjaaja Uudenmaan Martoista ja aikaisemmin olemme käyneet muutamia kertoja Helsingissä Kalevankadulla Uudenmaan Marttojen opetuskeittiössä valmistamassa mm. japanilaista ruokaa ja makkaroita. Kerran kävimme Espoon keskuksessa nykyisen Omnian tiloissa ruokakurssilla, jonka ohjasivat opiskelijat opettajan ohjauksessa. Ruokailuun saapui myös ranskalainen opettaja. Ilta oli mukavan kansainvälinen.

Aikaisemmin  meillä oli usein nyyttäreitä ja silloin maistelimme toistemme tekemiä herkkuja ja reseptit vaihtoivat omistajaa. Lisäksi on ollut esitelmiä uusista raaka-aineista esim. speltistä ja vuoden vihanneksista.

Puutarhamartta on pitänyt meidät ajan tasalla ajankohtaisista puutarhatöistä ja mm. kompostoinnista. On opittu paljon kaikenlaista  kasvien kylvämisestä ja kasvatuksesta  sekä kevät- ja syystöistä puutarhassa. Monivuotisia kasveja jaettaessa ylimääräiset taimet on mukava  antaa tarvitseville ja keväällä järjestetäänkin taimiarpajaiset viimeisessä marttaillassa.

Ympäristömartta kertoo ympäristöön liittyvistä ajankohtaisista asioista. On ollut tietoa mm. kierrätyksestä ja suomalaisista jalokivistä.

Terveysmartta on kertonut terveyteen liittyvistä aiheista mm. naisten vaivoista.

Marttailtoihin tarjotaan paljon tuote-esittelyjä, etenkin nyt nettiaikaan, onhan se helpoin tapa myyjän saada näkyvyyttä. Tuote-esittelyjä on ollut monenlaisia: naisten alusvaatteita, kauneustuotteita, voiteita, vaatteita, koruja, pesuaineita, mausteita ja koriste-esineitä sekä Reilun kaupan tuotteita. Luettelo on pitkä ja vielä puutteellinen, mutta riittäköön.

Isompia, yleisölle avoimia tuote-esittelytilaisuuksiakin on ollut useampia. Valion konsultti kertoi uusista vähärasvaisista, terveellisistä tuotteista ja jakoi maistiaisia. Noiron esittelijä kertoi Lumenen kauneustuotteista ja jakoi näytteitä ja taisi joku saada kauniin meikinkin. Osteoporoosi-illassa oli luuntiheyden mittausta.

Matkailusta kertovia iltoja olemme tehneet useita, joko yhdistyksen jäsenten matkassa, tai sitten ulkopuolisen luennoitsijan mukana. Tapani Kovanen kertoi myös monesta kulttuurimatkasta kuvien kera.

Vuodenaikojen kulku antaa vaihtelua iltojen ohjelmaan. Pääsiäinen, Joulu, laskiainen, sadonkorjuu ym. ovat joka vuosi ajankohtaisia aiheita.

Liikunta on aina ollut lähellä marttojen sydäntä. Jooga on ollut eri vuosikymmenillä aiheena, vatsatanssi oli hyvin suosittua ja meillä oli kymmenen kerran tanssikurssi Nuokun salissa. Hauskaa oli ja lantiot notkistuivat. Zumba on viime aikojen tuttavuuksia. On ollut tuolijumppaa ja aivojumppaa sekä luento miten saisimme ikäihmiset liikkeelle.

Lisäksi aiheena on ollut mm. Tuulahdus japanilaisuutta ikebanakurssilla,  koruja ja hemmottelua ja viulunsoittoa sekä aloe vera tuotteita ... ihanaa!

On aivan ihmeellistä miten aina löytyy uusia ja mielenkiintoisia aiheita marttailtoihin.

Olemme vierailleet monisssa marttakodeissa, Espoon Karmeliittaluostarissa, Kaisankodissa, Siuntion Kylpylässä ja Espoon kartanossa...  Luettelo voisi jatkua pitkälle. Kahtena keväänä olemme saaneet nauttia Sirkun kauniista puutarhasta ja Päivi järjesti kotonaan vanhanaikaisen marttaillan.

Myös kädentaidot ovat olleet iltojen aiheina. On painettu kangasta, värjätty silkkihuiveja, tehty neulakintaita, maalattu lasia, marmoroitu muovisia pääsiäismunia, tehty joulukortteja ja koristeita, opeteltu ompelemaan ryijyjä, solmittu makrameamppeleita ja saatu oppia maalaamaan mehiläisvahaväreillä kortteja. Olemme ihailleet myös muiden tekemiä vanhoja käsitöitä. Vielä on paljon opittavaa.

Taloudellisuus on kuulunut punaisena lankana marttailuun. Energiansäästö,  ruokaa tähteistä, hapankaalin valmistus, sienien tunnistamista ja ruokia niistä ovat olleet aiheina. Tämä aihe tuo varmaan yhä uusia haasteita meille martoille.

 

YLEISÖTILAISUUKSIA

 

Muutto Kylätalo Palttinaan innosti järjestämään yleisötilaisuuksia.

Ensin oli tupaantuliaiset, jonne kutsuttiin espoolaisia marttoja ja Kauklahden ruotsinkielinen marttakerho ja Kirkkonummelta tuttuja yhdistyksiä. 

Lisäksi erilaisten tapahtumien aiheina ovat olleet: Naisten äänioikeus Suomessa (Elsi Hetemäki-Olander), Laila Hirvisaaren kirjailija -ilta, Suomalainen ruoka (Jaakko Kolmonen), Komposti ja sen hoito (Kirsi Tuominen) ym. erilaisia tapahtumia.

Taitaa olla jo lähes kaksikymmentä vuotta siitä kun martoilla oli kiertävä näyttely, jonka nimi oli  'vähemmän suolaa enemmän yrttejä'.  Se oli hyvin kertova näyttely, sillä esillä oli esim. voirasia ja vieressä rasian sisältämä suolamäärä. Näyttely oli esillä Espoontorilla ja me martat olimme sitä esittelemässä.

Kaikkien espoolaisten marttayhdistyksien yhteinen tapahtuma, vuoden 2004  kesällä, järjestettiin talomuseo Glimsissä. Mukana olivat sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset martat. Museossa oli näyttely martoista ja mukana oli vähän virkkaustakin. Koko kesä oli erilaisia tapahtumia, joita eri marttayhdistykset toteuttivat. Meidän yhdistyksemme paistoi vappuna banaanimunkkeja ja juotavaksi tarjoiltiin  simaa. Toinen tapahtuma oli syksyllä, jolloin keitettiin soppatykillä hernekeittoa ja lisukkeena oli leipää ja mehua. Näyttelyn idea oli lähtöisin yhdistykseltämme, sillä täytimme silloin 70 vuotta ja olimme aikaisemmin antaneet arkistomme ja joitakin tavaroitamme kuten ison vaaleansinisen 15 litraisen kahvipannun Espoon museolle.

Martat ovat  matkailleet mielellään, milloin huviksi ja milloin opiksi. Uudenmaan Marttojen kevätretkille olemme osallistuneet usein ja runsaslukuisesti.  Retket ovat olleet aina mielenkiintoisia ja ohjelmaa on ollut paljon. Kaupungit kuten Lahti, Hämeenlinna ja Kouvola, joiden ohi tavallisesti mennään moottoritietä ovat saaneet 'kasvot'. On tullut poikettua paikkoihin, jonne ei edes pääse ilman opastettua ryhmää kuten Mäntsälän kartanoihin, vanhoihin ruukkeihin, Kemiönsaaren nähtävyyksille jne.  Paljon on nähty, mutta on sitä paljon vielä näkemättäkin ja hyvä niin.

Opintomatkoja olemme tehneet Viroon. Tartossa on kaksi kertaa järjestetty 'Vähänkö hyvää' -seminaari, jossa oli teemana kierrätys ja järjestäjinä virolaisia naisjärjestöjä, Kierrätyskeskus ja Martat. Meiltä osallistui 6 marttaa. Matka oli mielenkiintoinen ja Tarttokin tuli tutummaksi.

Muita ulkomaille suuntautuvia matkoja on tehty Tukholmaan ja pari kertaa Tallinnaan. Tallinnassa juhlimme 75 vuotta vanhaa yhdistystämme teatterin ja illallisen merkeissä.

Uudenmaan Martat ovat järjestäneet jo vuosien ajan matkoja Viroon ja niihin ovat osallistuneet myös yhdistyksemme jäsenet.

Olemme tutustuneet myös lähiympäristöön kuten Pokrovaan Kirkkonummella ja Westerby Gård:iin Inkoossa.

Helsingissä on paljon nähtävää ja noin kerran pari vuodessa olemme käyneet tutustumassa pääkaupunkiimme. Viimeksi kävimme Tamminiemessä.

Retket jäsentemme kesäpaikoille ovat piristäneet kesäämme. On käyty Tammisaaressa Sirkan luona, Pornaisissa Pirkon kauniissa keräilijän unelmassa, Suvisaaristossa Ritvan luonnonkauniissa saaressa ja Martanpäivänä Martan kotimuseossa Peringissä. 

Marttojen juhlia on tullut jo esille aiemmin, mutta juhliminen kuuluu osana marttojen arkeen. Pyöreitä syntymäpäiviä on juhlittu aina, joko marttailloissa tai marttojen kotona. Uusi juhlimistapa syntyi, kun yhtenä vuonna 6 marttaa täytti pyöreitä vuosia. Siis joka toinen marttailta pidettiin juhlat, ja se oli ehkä vähän liikaa. Ratkaisu oli, että yhdistetään juhlia eli syntymäpäivät ja kevätjuhla samaan päivään ja yhdistys tarjoaa täytekakkukahvit kaikille. Nyt on sitten keväisin yhdet kunnon juhlat ja sankarit saavat lahjansa.

Yhdistyksen 60-vuotisjuhlat olivat isot ja ne järjestettiin Halmeen vintillä seurakuntasalissa. Oli näytelmä, soittoa ja  juhlapuheita ym. Yhdistyksen 70-vuotisjuhlat olivat kaksijakoiset eli näyttely Glimsissä ja lisäksi syksyllä olimme Espoon Tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa ja kävimme perustajajäsenen haudalla. Sieltä menimme punaiseen Pitäjäntupaan, jossa kauniisti katettu maukas ateria odotti meitä. Sitten kunniamerkkejä ja juhlaa ja lopuksi syntymäpäiväkahvit. 75-vuotis juhlat olivat Tallinnassa, jossa kävimme Estonia-teatterissa katsomassa musikaalia ja söimme ravintolassa. Nyt on sitten vuorossa 80 v juhla Kauklahden kappelissa kirkkopyhän merkeissä ja kirkkokahvit päälle. Yhdistyksen jäsenet nauttivat myöhemmin keväällä juhlaillallisen Cafe Brunssdahlissa, kauklahden keskustassa.

Marttaliiton  ja Uudenmaan Marttojen juhliin olemme osallistuneet joko edustuksellisesti muutaman jäsen voimin tai suurella joukolla. Koko Marttaliikkeen 100-vuotisjuhla vuonna 1999 sai meidät liikkeelle. Ensin oli suuret juhlat Hartwall -areenalla juhlapuheineen, historiallisine kavalkadeineen ja muine ohjelmineen. Juhlan jälkeen lähdimme vielä marttaristeilylle. Koko laiva oli täynnä naisia ja iloista toimintaa sekä naurua.

Joulu on ollut aina juhlimisen aikaa. 80- ja 90-lukujen vaihteessa joulujuhlia järjestettiin itse talkoiden ja nyyttäreinen sekoituksella. Oli sovittu kinkun paistaja ja laatikoiden tekijät. Rosolli ym. pitkän valmistuksen vaativat tehtävät tehtiin kotona ja loput yhdessä Puronotkon keittiössä. Paikka on invalidien virkistyskoti. Joulujuhlasta tuli kotoinen ja lämmin ja ruoka oli hyvää. Sitten tuli joulupukki ja lahjat. Leikittiin ja laulettiin ja juotiin joulukahvit. Ja kaikilla oli niin mukavaaa...

Vähitellen siirryttiin puurojuhliin ja torttukahviin, pukkiin, lahjoihin, laulamiseen ja leikkimiseen. Myöhemmin jätettiin pukki ja lahjat pois. Albergan teatteriravintolassa olemme käyneet monia vuosia Joulun alla viettämässä pikkujouluja. Kaiken joulutohinan keskellä on mukava istua valmiiseen pöytään ja katsoa hauskaa ohjelmaa. Pitäähän sitä martankin hemmotella itseään. Kerran päätimme käydä syömässä muualla, mutta jäimme kaipaamaan Albergan teatteriravintolan tarjoamaa hauskaa ohjelmaa.

 

VARAINHANKINTA

 

Yhdistyksemme on ollut vakavarainen, sillä aikaisemmat sukupolvet ovat hankkineet vuosien varrella  jonkun verran säästöjä. Heillä oli unelma omasta Marttatuvasta, mutta unelma karkasi saavuttamattomiin ja vuosien myllerryksessä myös säästöt ovat menettäneet arvoaan kun korkotuotto ei vastaa edes inflaatiota. Olemme myös tarkoituksella käyttäneet jonkun verran säästöjä jäsenten hyväksi, koska meillä on vielä mukana 60 vuotta martoissa olleita jäseniä ja hehän säästivät unelmaansa.

Marttatoimintaan on kerätty varoja monin eri keinoin. Joulumyyjäiset olivat alkujakson suurin tulonlähde. Kauklahtiseura järjesti koululle tapahtuman, johon kaikki kauklahtelaiset yhdistykset saivat tulla myymään aikaansaannoksiaan ja arpajaisiakin sai järjestää vapaasti. Myyjäisistä saimme hyvän tuoton. Kun yhteiset myyjäiset loppuivat, järjestimme omia sekä Nuokulla että Backmannin talossa ja Kylätalo Palttinassa. Vähitellen myyjäiset hiipuivat, sillä ostajia oli vaikea saada kun kaupat olivat auki myös viikonloppuina.

Osallistuimme Kauklahdessa Kylätalo Palttinan ympäristössä järjestettyihin toritapahtumiin, joissa myimme lohisoppaa ja leipiä ym. leivonnaisia. Tapahtumat olivat hauskoja ja kylää yhdistäviä. Olimme mukana myös kahtena ensimmäisenä vuonna, kun Tuomiokirkkoseurakunta alkoi järjestää SyysMatin Markkinoita. Myimme siellä ruoka- ja kahvileipää.

Olemme pitäneet puffettia erilaisissa tapahtumissa, joihin meitä on pyydetty. Karjalanpiirakkamyyjäiset olivat menestys. Myös järjestämämme keväinen ulkotapahtuma, jossa myimme leipää ja pullaa ja pidimme puffettia oli taloudellisesti kannattava. Espoopäivänä paistoimme vohveleita Kaupunginpuutarhan tapahtumassa.

Omissa Marttailliossa olemme pitäneet arpajaisia, keväällä taimiarpajaisia ja kirpputoreja.

 

AVUSTUKSET, VAPAAEHTOISTYÖ JA STIPENDIT

 

Avustuksen kohteet ovat vaihdelleet ja muodot muuttuneet vuosien varrella.

Olemme antaneet marttojen kehitysyhteistyöhön avustuksia invalideille (saimme käyttää Puronotkoa) ja SOS -lapsikylälle lahjoitettiin yhdistysten talkoilla tekemästä lounaan tuotosta meidän osuutemme, joka oli melko suuri summa.

Kauklahden koulun 9. luokkalaisille olemme lahjoittaneet kaksi kotitalousstipendiä joka vuosi.

Uudenmaan Marttojen projektiin Viron lastenkotilasten hyväksi osallistuimme  yhdistyksen tasolla, jolloin lahjoitimme vuodevaatteita, otimme osaa puutarhakalusteiden hankintaan ja ostimme omenapuuntaimen. Yksittäisinä marttoina  joillakin oli kummilapsi ja talkootyötä Mummilan hyväksi. Lastenkotilasten hyväksi tehty työ avasi näkemään miten vaikeassa asemassa lastenkotilapset olivat. Heidän hyväkseen tehty työ oli konkreettista ja sen vaikutukset tuntuivat nopeasti. Samalla pääsi myös tutustumaan paikallisiin naisjärjestöihin ja virolaiseen kulttuuriin. Lopulta Mummila myytiin ja siitä saaduista tuloista on annettu useina vuosina avustuksia lastenkotilasten  hyväksi. Avustukset myönsi Uudenmaan Marttojen hallitus anomusten perusteella.

Olemme keränneet vaatteita, ruokaa ja kodintarvikkeita ja vieneet ne Toivon Tähteen. Sieltä ne sitten matkaavat rajojemme ulkopuolelle Karjalaan, Viroon ja Latviaan tai Liettuaan.

Marttailloissa olemme keränneet "kahvirahaa" yhteisvastuulippaaseen.

Kylätalo Palttinaan muuton jälkeen perustimme Kässäkerhon. Siellä olemme tehneet kaikenlaisia käsitöitä itsellemme ja lahjoituksiin. Kässäkerho kokoontuu  tiistaisin, kun marttailtaa tai hallituksen kokousta ei ole.

Otimme osaa marttojen ja kätilöiden yhteiseen vauvansukkahankkeeseen ja vuoden varrella syntyi paljon pieniä sukkia, jotka pakattiin ja vietiin Jorviin.  Moni lapsi sai iloa SPR:n kautta kun teimme heille neuloen hauskan näköisiä nukkeja. Afrikkaan lähetettiin iso laatikollinen neulomiamme vauvan nuttuja.

Seuraavana olivat vauvan myssyt, joita pyydettiin Jorvin synnytysosastolle ja niin vauvat saivat paljon myssyjä. Sitten kaikki Suomen marttayhdistykset alkoivat tehdä isoäidin neliöitä ja niistä peittoja. Peitot kerättiin yhteen Helsingin tuomiokirkon rappusilla. Peittoja tuli niin paljon, että vielä toisetkin rappuset olisivat täyttyneet. Yhdistyksestämme oli myös marttoja kokoamassa jättipeittoa. Myöhemmin kaikki peitot lahjoitettiin eri laitoksille.

Sitten oli laitosten sukkien vuoro ja me sovimme, että teemme sukkia Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskukseen, joka valmistui vasta seuraavana vuonna. Lahjoituslankojen kerääminen ja sukkien neulominen alkoi innolla ja 60 paria naisten ja miesten sukkia sekä pari peittoa isoäidin neliöistä valmistui sopivasti ennen joulua. Veimme sukat ja peitot seniorikeskuksen asukkaille ja tarjosimme samalla jouluiset kahvit. Nyt on kässäkerholla vähän taukoa ja mietitään tulevaisuutta.

Olemme myös epäonnistuneet lahjoitusten antamisessa. Edellisen laman aikana 90-luvun alussa päätimme antaa 500 mk vähävaraisen lapsiperheen hyväksi. Soitimme seurakunnan diakonille ja sovimme että hän saa valita avustettavan perheen. Olimme sopineet yhdistyksessä, että raha käytetään kirpputorilla ja näin saataisiin perheelle mahdollisimman paljon iloa. Meidän aatoksemme eivät käyneet yksiin avuntarvitsijan kanssa sillä heidän toiveensa oli yksi 500 mk maksava merkkiliikkeen takki. Sitä ei yhdistys hyväksynyt ja avustus jäi antamatta.

 

YHTEISTYÖ

 

Seurakunnan kanssa oli alussa paljon tapahtumia, joissa olimme auttamassa. Urkuyö ja aaria -tapahtuman kuulijoiden kahvitus, joulupuurot, sopankeittoa yms. Viime vuosina olemme olleet pitämässä myös ruokakursseja maahanmuuttaja -nuorille.

Espoon kaupungin kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä, sillä olemme olleet tarvittaessa käytettävissä  tapahtumien järjestelyssä.  Nuokulla nuorten ruokakursseja, leikkipuistossa neuvontaa vappumunkkien paistamisessa ja Espoon 550-vuotisilotulituksen mehu- ja piparitarjoilussa auttamassa. Meillä oli myös edustaja Kauklahden alueneuvottelukunnassa.

Espoon muiden marttayhdistysten kanssa oli joskus Albergan kartanossa muutamia yhteisiä kokouksia, jotka on nyt elvytetty uudestaan  ja kokouspaikka on aina kutsuvan yhdistyksen luona. On ollut myös  mm. Espoon marttojen yhteinen kirkkopyhä, jolloin järjestettiin yhteisesti yhdistysten kesken kahvitarjoilu.

Yksittäisten marttayhdistysten kanssa olemme kutsuneet toisiamme marttailtoihimme. Yhteistyötä on tehty Soukan, Latokasken, Pohjois-Espoon ja Kauklahden ruotsinkielisten marttojen kanssa. Aikaisemmin teimme yhteistyötä myös Pohjois-Espoossa olevan ruotsinkielisen marttakerhon kanssa. Kirkkonummella meillä oli ystävyysyhdistyksenä Heikkilän martat.

Kauklahden VPK on opastanut meitä paloturvallisuudessa jo useamman kerran, kiitos heille.

VAPEPA on ollut koko jakson tärkeä yhteistyökumppani. Meidän emäntämarttamme Päivi Nurminen oli vuosia yhdyshenkilö ja koollekutsuja kun VAPEPA tarvitsi apuamme. Martat huolehtivat muonituksesta niin koulutuksissa kuin todellisissa tilanteissa. Olemme olleet monissa tilanteissa mukana ympäri Uuttamaata  mm. meripelastusharjoituksissa ja etsintäkoirien harjoituksissa. Ruuanlaitto on sujunut hyvin emäntämme johdolla ja osallistujat ovat olleet tyytyväisiä. SPR on myös kouluttanut meitä hätätilanteisiin ja soppatykin käyttöön.

Tällä hetkellä ovat muut marttayhdistykset ottaneet vastuun  VAPEPA-yhteistyöstä. Meillä on kuitenkin monta marttaa valmiina lähtöön jos kutsu etsintöihin tai harjoituksiin tulee.

 

Muistelua tuli enemmän kuin olin ajatellut. Näinä vuosina on ollut paljon tapahtumia ja paljon on unohtunutkin. Olemme melko pirteä 80-vuotiaaksi yhdistykseksi!

 

Kiitos kaikille jäsenille  ja toimeliaita vuosia eteenpäin!
 

Muistelijana Ulla Behm

2014